Elonkirjon kaupunki -hankeessa tuotamme vaihtoehtokaavoja, joiden päämääränä on tarjota kaupungin laatimien kaavojen rinnalle suunnitelmia, joiden avulla kaupunkimetsät säästyvät rakentamiselta. Monet kaupunkien metsäalueille rakentamista osoittavat kaavat ovat ajastaan jäljessä – kaupunkimetsät ovat korvaamattomia alueen elonkirjon ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Merkittävä osa Suomen viimeisistä luonnontilaisista metsistä sijaitsee kaupungeissa.

Haluamme luoda vaihtoehtoja metsiä uhkaaville suunnitelmille, ja tuoda ympäristökriisistä vallitseva tutkimustieto konkreettiselle tasolle kaupunkisuunnittelussa. Laadimme vaihtoehtoisia asemakaavoja tutkimus- ja paikkasidonnaista tietoa yhdistäen osallistavan suunnittelun keinoin. Tutustumme elonkirjoa vaalivan kaupunkisuunnittelun uusimpiin kehityskulkuihin ja sovellamme niitä paikallisissa konteksteissa. Suunnitelmien valmistuttua ne esitellään kaupungille yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kustakin kaavaehdotuksesta järjestetään tiedotustilaisuuksia ja kaavakävelyitä, joissa asukkaat, päättäjät ja suunnittelijat kohtaavat.

Vaihtoehtokaavojen ensisijainen tarkoitus on vahvistaa asukkaiden toimijuutta kaupunkisuunnittelussa ja suojella metsiä – ne ovat työkalu lähiluonnon puolustamiseen. Asukkaiden aloitteesta tehdyt nk. varjokaavat sivuutetaan usein vedoten siihen, etteivät ne ole tarpeeksi huolellisesti laadittuja – ne ovat niukoin resurssein tehdyn vapaaehtoistyön tulos. Tällöin varjokaavat jäävät alisteiseksi suhteessa kaavaan, jota ne pyrkivät haastamaan – eli nimensä mukaisesti niiden varjoon. Haluamme lieventää tätä vallan epätasapainoa luomalla huolella toteutettuja vaihtoehtoja metsäkiista-alueille. Uskomme, että mitä huolellisemmin laadittu puheenvuoro, sitä laadukkaampaa on myös kaupunkisuunnittelukeskustelu, mikä lopulta johtaa asukaslähtöisempään, monimuotoisempaan ja viihtyisämpään kaupunkiin, jossa on tilaa metsälle.